08 maaliskuuta 2010

Turkis on murha

Veri lensi, mutta...



 ...siitä tulikin kelpo hattu!


Hhahaa, odotitte otsikon perusteella varmaan jotain provosoivaa tekstinpätkää turkisten epäeettisyydestä, mutta lankaan menitte! Tää oli vaan tällainen (mielestäni) hauska juttu, kun kamerasta löytyi viikonlopun jäljiltä nämä yhteensopivat valokuvat.
Ensimmäinen kuva on sunnuntailta, kun värjäsin ystäväni hiukset. Jos nuo hanskat oli hirveet, niin olisittepa nähneet ystäväni päänahan! Olis niiiiin tehny mieli tehdä joku kiva pikku jekku jollekulle päänahan avulla, mutta oli niin hirvee kiire Oscar-valvojaisiin, ettei oikeen ehtiny järkätä jäyniä.
Toinen kuva on myös sunnuntailta, kun testasin tätä tämän talven trendilookkia, iso tukka ja karvalakki. Karvalakki on pikkuveljeni, ja ihan mielettömän mukava ja lämmin! 

Nyt kun kuitenkin mainitsin turkikset ja turkissomisteet, niin kai voin tässä samalla oman mielipiteeni heittää kehiin. Ja olis mukava saada kommenttiboksiin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, vaikka jotkut ovat siihen ehkä jo kyllästyneet tämän talven tekoturkisbuumin jäljiltä. :) 
Mun mielestä turkikset ovat jotenkin kovin vanhanaikaisia, ja turkistarhauksen vois pikkuhiljaa lopettaa. Tai mieluummin aika nopeasti. Jo valmistettuja turkkeja pitäisi kuitenkin pitää hyvänä, sillä on ne vaan useimmiten niin laadukkaita vaatteita, että jälkipolvetkin vois niitä ihmetellä. Itsellänihän on isoäitini vanha tekoturkis, ja se on lämpimin vaate, jonka omistan. Se on huippumukava, enkä pidä sitä mitenkään huonompana vaatteena, vaikka se näyttääkin eläimen raadolta. Puolestani jokainen, joka pystyy ylväästi kantamaan kuolleen eläimen karvaa, saa sen tahollaan tehdä, enkä heidän peräänsä huutele "turkis on murha", mutta henkilökohtaisesti pidän enemmän niistä akryyliversioista. Mitä mieltä SINÄ olet?


Lisää karva-asiaa:

Ostin uuden mineraalimeikkivoiteen, ja päädyin tuttuun ja turvalliseen L'oréal Paris'n tuotteeseen. Minä, minimalistisen meikkaamisen kannattaja, vannon mineraalimeikkien nimeen. Ne ovat höyhenenkevyitä ja helposti puhdistettavia. Meikki"voiteen" lisäksi omistan mineraaliposkipunan. Mielestäni jokaisen kannattaisi hoitaa ihonsa ensin niin hyvään kuntoon, ettei tarvita mieletöntä pakkelikerrosta peittämään virheitä, ja sitten vasta ylipäätään meikata, ja silloinkin luonnollisen lopputuloksen siivittämänä. Nyt on helppo sanoa, kun oma iho on ihan loistavassa kunnossa. :D Huonoina ihoaikoinakaan en meikkaa, mutta välttelen ihmisten ilmoja parhaani mukaan.

Huomenna olisi tiedossa syväluotaava katsaus viime yön pukuloistoon Oscar-gaalassa. Voin etukäteen sanoa sen verran, että ihanat, isot naiset taas loistivat! Voittajistahan mulla ei oo mitään tietoa, kun nukahdin (sammuin) kolmelta juuri kun palkintojenjakotilaisuus oli alkamassa. Parilla sivistyneellä valkkarilasillisellahan ei siis ollut mitään osuutta asiaan.. 

Ai niin, ja  
ihanaa Naistenpäivää

01 maaliskuuta 2010

Haku on käynnissä

Oih! TaiK repäisi, ja teki aivan ihanat ennakkotehtävät vaatetusalan koulutusohjelmaan! Olin suoraan sanottuna aika yllättynyt, sillä viime vuoden tehtävät olivat niin kamalia, etten edes viitsinyt tehdä niitä. Nyt riittää motivaatiota, ja nämä tehtävät tekisin vaikka huvikseni (huom. tehtävänannot lyhennetty hakuoppaassa olevista):

1. Ideakirja. Laadi 10 sivun pituinen ideakirja, johon keräät sinua inspiroivia asioita.
 (tekniikka vapaa, wuhuu!)

2. Muotinäytös. Suunnittele edellisessä tehtävässä laatimasi ideakirjan pohjalta viiden asun kokonaisuus, joka ilmentää suunnittelijaidentiteettiäsi ja taiteellista ilmaisuasi.
(piece of cake)

3. Omakuva.  Maalaa itsestäsi omakuva, jossa esiinnyt suunnittelemassasi vaatteessa.
(omakuviahan en oo tehnyt ku muutaman tässä taidekoulun aikana.... Hieman ehkä jo kyllästyttää tää itsetutkiskelu, mut rutiinilla menee!)

Mulla ei oo aiheeseen liittyviä kuvia, joten tässä jotain viime lauantailta:


söin
ostin
 hengasin
 

27 helmikuuta 2010

Oli tosi hyvä matsi hei

 
 
 

 

 

paita- Seppälä
huivi - äitilt pöllitty
shortsit - leikattu Vero Modan perusfarkuist
pitsilegginssit - JC
kengät - Andiamo
laukku - KappAhl

Oltiin yökerhossa kattoos matsia isolta screeniltä. Tunnelma oli katos jeejee (NOT).
Mut nyt saunan kautta liikenteeseen taas, morooo!

23 helmikuuta 2010

I Think, I Love

Töiden tekemisessä on yksi kiva asia. Nimittäin palkkapäivä! Tämän vuoden ensimmäinen sellainen koitti minulle viime viikon maanantaina, ja vihdoin sain tehtyä muutaman tarpeellisen ja "tarpeellisen" ostoksen.

Ensin niihin oikeasti tarpeellisiin. Omistan aika monta lyhythihaista mekkoa ja sellaista paitaa, jotka kaipaavat alleen pitkähihaista trikoopaitaa. Sellaisia löytyi ennen viime viikkoa kaapistani tasan 2 kpl, ja niistäkin toinen on kirkkaankeltainen, joten se siitä "perusmaisuudesta". Jostain ihmeellisestä syystä olen haalinut kaappini "täyteen" (mulla ei siis oikeasti ole mitenkään kovin paljon vaatteita) 3/4-hihaisia paitoja. Niillä ei ole mitään tekoa muuta kuin kesäkuumalla. Olen muutenkin tosi huono ostamaan perusvaatteita, sillä ihastun aina erikoisiin vaatteisiin, enkä jotenkin viitsisi maksaa mistään "tylsästä". Mutta tällä kertaa ryhdistäydyin, ja suljin silmäni kaikilta hienoilta hömpötyksiltä.
Astelin Seppälään, josta arvelin löytäväni kohtuuhinnalla hyvästä materiaalista valmistettuja peruspaitoja. Ei tarvinnut kauaa etsiä. Ostin valkoisen ja harmaan pitkähihaisen paidan, sekä mustan perustopin. Hintaa ostoksille kertyi reilu kolme kymppiä. Ainoastaan valkoisesta paidasta onnistuin saamaan kuvan, joten käyttäkää mielikuvitustanne.




Eilen mulle kävi vähän hassusti, kun piti mennä ostamaan PERUSalusvaatteita, niin ostinkin miesten kauluspaidan. HUPS.

Eikä alusvaatteista tietoakaan ostosreissun päätyttyä. Ehkä ens kerralla sitten!

Mullehan kävi niin hullusti, että suttasin vanhan, vaaleansinisen miesten kauluspaitani grafiikan painoväreillä, jotka eivät lähde pesussa, ja ko. paidasta tuli virallinen grafiikan paitani. Näin ollen minähän suorastaan TARVITSIN uuden miesten kauluspaidan. Kuka nyt ei miesten kauluspaitaa tarvisi??

Nojoo, satuttiin vaan käppäilemään ystäväni kanssa KappAhlin miesten osaston läpi, ja silmiini osui rekki, jossa oli kauluspaitoja alle vitosella.


 




Sitä mä vaan ihmettelen, että miten XL-kokoisessa miesten paidassa.....



...voi olla mulle vaan noin kaksi senttiä liian pitkät hihat?? Oon gorilla?





Parempaa kuvaa tulossa, kun oikeesti in action. (nyt mä vaan löffään kotona näis kuteis..)




Yks tooooosi kiva juttu vielä.

Sekin on tarpeellinen henkisen hyvinvointini kannalta, sillä se tekee mut onnelliseksi.

Ostin sen vihdoin!

<3<3<3


 

 


Sama jäbä löytyy mun tietokoneen taustakuvasta.


 

Ei oo komeampaa. 
Postauksen otsikko on muuten albumin 9. biisi.

12 helmikuuta 2010

Huono kuvauspäivä

Onneks oli työpäivän lyhennys, ja pääsin jo puol 2 duunista! Siis käytössäni on ruhtinaalliset 3 tuntia ennen taidekouluun lähtöä. Mitäs sitä oikee tekis? No dataan näköjään! Oon niin poikki, etten jaksa muutakaan. Yritin vähän ottaa jotain valokuvia tän päivän ulkomuodostani, mutta ei siitä tullut mitään kovin järkevää. Kattokaa vaikka.

 

 

vitsi vaan

Onneks on tänään valokuvausta, ni saan parempaa kameran käyttöä tälle päivälle. Nää kuvat räpsäsin, tai pikemminkin kamera itse räpsäs, ihan pokkarilla. 

On ollut kiireinen, mutta suht antoisa viikko, eikä loppua näy. Vielä olis kaks taidekoulupäivää ja kaks partioasiaa, ja maanantaina taas töihin aikasin. Haudassa saa sit levätä, eiks ni!

11 helmikuuta 2010

McQueen, r.i.p.

 
  
  
  
  
  
 
  
  

Otteita brittisuunnittelija Alexander McQueenin viimeiseksi jääneestä, mielettömän upeasta kevätmallistosta.

kuvat style.com

Etsintäkuulutus


Etsintäkuulutettu: vintage-vyö
Rikos: hukkaan meneminen
Tuntomerkit: pituus n. 70 cm (venyy), 
leveys n. 10 cm,
väriltään musta, osittain käärmekuvioinen,
kiinnittyy kahdella nepparilla,
hakeutuu ihmisen (yleensä naisen) vyötärölle
 
Näköhavainnot tämän postauksen kommenttiboksiin.

Toisin sanoen, missä v*tussa se voi olla???!! Oon kääntänyt koko talon ympäri, ja ettiny mitä mahdottomammista paikoista, mutta se ei vaan anna mitään vinkkejä olinpaikastaan. Käytin sitä viimeksi turkin päällä mun syntymäpäivän jälkeisenä päivänä joulukuussa, ja mulla oli se päällä vielä autossa, jonka kyydissä menin kotiin. Sen jälkeen ei vilaustakaan ko. asusteesta. Olin kaiken lisäks selvä. Tässä muutama todiste sen monikäyttöisyydestä ja tarpeellisuudesta.

 
Vaikka oonkin käyttänyt turkkia viime aikoina paljon ilman vyötäkin, niin välillä olis kiva kuroa vyötärö kapeammaks, ja saada eri fiilis koko asuun. Mut ku ei niin EI löydy stana.

Sopii erittäin hyvin myös lantiolle.




 
Bileasuihin se nyt sopii kuin nakutettu.
Oi armaani, haluun sut takaisin!!!

Vyö on Lontoon Beyond Retrosta.

08 helmikuuta 2010

Maanantai-illan ratoksi

Saatoin piristää iltaani pienimuotoisella kenkähaaveilulla.
-Mikä on kenkäkauppa, josta löytyvät maailman kauneimmat ja kauheimmat kengät samanaikaisesti?

 
  
  
  
  

  
  
  

Saatte itse päätellä, mitkä edellisistä Irregular Choicen kengistä eivät ole ihan mun mieleen...
Miehille IC tarjoaa vain hyvännäköisiä kenkiä:


 
  


 

 
 "Miehil on niin helppoo". Naiset sen sijaan joutuu erottamaan jyvät akanoista eli kaikkien ladygagamaisten (ihailen neidin tyyliä, mut ei ihan joka perjantain peruskekkereihin käy) omituisuuksien seasta ne kauniit yksilöt. Rankkaa. Öitä! xx