Oh Las Palmas!

Keskiviikkona oli bileet teemalla Las Palmas. Haalaritkin ois voinut laittaa, mutta kun kerran omistan noin söpöt palmusortsit, laitoin mieluummin ne! Aika lomailuks se ilta menikin, ja seuraavana aamuna oli rankka paluu arkeen..

Tänään Future Shorts ja huomenna vuosijuhla!

Yhtä juhlaa

Huippukiva viikonloppu takana. Perjantaina suunniteltiin ainejärjestön tulevaisuutta hallituksen iltakoulussa, ja lauantaina juhlittiin ystäväni tupareita ja kihlajaisia! Laitoin pe-la yöksi hiukset sellasille pinni- ja ponnarisykeröille, ja vastoin kuulemaani, ne olivat ihan yhtä tuskaa tuottavat kuin papiljotit. Lopputulos oli kuitenkin kiharampi ja kestävämpi!

Päivän töissä vietin tän näkösenä, ja illaksi laitoin toisen puolen hiuksista pinneillä kiinni. En ehtinyt ottaa kuvaa illan asusta, enkä loppujen lopuksi valinnut mitään valmiiksi sängyn päälle levittämistäni mekoista, vaan päädyin pitsipaita-juhlahame-yhdistelmään. Tyypillistä ailahtelevaisuutta.

Hiukset näyttivät vielä maanantaiaamuna näin kiharalta, ja sekös mulle sopii. Olenkin saanut ehdotuksia permanentin ottamisesta. Sitä en varmaan kuitenkaan teen, sillä mun yliherkkä hipiäni tuskin tykkäis. Vähänkö muuten puskee esiin vanha punainen väri. Sopii ruskaan! 

Ens lauantaina on ylioppilaskuntamme vuosijuhla, mikä tuottanee jälleen megasuuren vaatekriisin. Oon oikeestaan jo päättänyt mitä laitan, mutta itseni tuntien, se päätös ei välttämättä pidä. 

Järjestelen samalla pikkuhiljaa ainejärjestömme joulukuista vuosijuhlaa, mikä on hyvin jännittävää! 

Tule luokseni

Eiks ookin hienosti aseteltu partiohuivit peilin reunoille? 

Vasemmalta oikealle: Irlannin joukkuehuivi, Suomen kv-huivi, jamboreen IST-huivi, lippukuntahuivi

Huhuhhuh, mitä kauhun hetkiä koettiin eilen, kun jouduin ihan Apple-tuelta asti pyytämään apua, mun uuden poikaystävän error-tilaan, joka ilmaantui Sustainable design -luennon alussa. Kriisistä kuitenkin selvittiin, ja olemme jälleen onnellisia yhdessä.

Sustainable design -kurssi tosiaan alkoi eilen, ja heti kättelyssä saimme tehtäväksi tehdä pienen esitelmän jostain "unsustainable designista". Valitsin sellasen tiaralla ja karvareunalla koristellun bilestetsonin, jollasia näkee kesäisillä festareilla. Huomiseksi pitää kirjoittaa jostain "sustainable designista". Valitsin tuotteeksi miesten puvun, ja kuvituksen komeudesta vastaavat tietysti Hurtsin pojat! Niin, ja sekin selvisi, että kurssi on englanninkielinen. 

Haettiin tänään kirppistuottomme, joka oli huikea! Mun osuus ei ollut huikea, mutta joku niitä euron rättejäkin oli aika kasan ostanut. Sit taas Benettonin syksyinen, ruusukuvioinen samettihame ei ollut kenenkään mielestä kolmen euron arvoinen. On se ihmismieli kummallinen.

Kattokaa ny kuinka upee tää syksy täällä taas on, vaikka asiantuntijoiden mukaan onkin kuukauden myöhässä. 

Taisin viime syksynä postata ihan samanlaisia kuvia, mut pieni kertaus ei oo pahitteeksi! 

Tällä hetkellä ulkona ei oo aivan yhtä kaunista, kun sataa ja tuulee, mut tällasillekin illoille on tarkoituksensa. 

Voi lakata kynnet uudella kynsilakalla, jonka nimi on "Tule luokseni". Nimi on enne, vai mitä!!?

Voi myös suunnitella miesten vaatteita, etsiä tietoa miesten puvusta, kuunnella Hurtsia, ja tehä tän kaiken kynttilänvalossa. Hyvä syksy, oot paras!

Mitä pimeämpi yö, sitä kauniimpi aamu.

Tiedekuntamme aulassa oli tällä viikolla Applen edustajia kauppaamassa MacBookeja ja muita tuotteita opiskelijahintaan. Kuinka ollakaan, oma MacBook Proni saapui samaisena aamuna, 30 euroa enemmän maksaneena kuin Applen edustajien macit. No, ei tuossa hinnassa muutama kymppi tunnu juuri miltään, mut parin viikon ruokarahat kumminki! 

Uudelta rakkaaltani puuttui kuitenkin vielä suoja, joten ostin tämän ihanan läppärilaukun! Tyylikäs ulkoa, ja pehmeä sisältä. Apple-sedän ei tarvinnut kuin vähän näyttää laukun sisäpuolta, kun otin jo maksukortin esiin. Pehmein vuori mitä oon koskaan tunnustellut!

Oli aika vaihtaa.

Vähän edullisempi viime aikojen hankinta on iso lompakko, josta pulitin 2 euroa kirpparilla. Alkoi hieman mennä hermot Globe Hopen kukkaron kanssa, kun piti aina tyhjentää koko kukkaro tiettyä korttia tai kolikoita etsiessä. Kukkaro jääköön vain kolikkokukkaroksi tästä lähtien.

Huomenna alkaa uusi kurssi Sustainable Design, jonka väitin olevan englanninkielinen, mutta ystäväni sanoi toista. Huomenna se selviää! Luvassa myös kirppispöydän tyhjennys ja tilitys, siis rahan tuloa ei voi estää!

.

perusmies

Voi, miten aika lentää! Tasan kuukausi sitten saavuin kotiin jamboreelta (joo, laitan viel joskus Simply Scoutingin loput osat), ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Kalenteri on mukavasti alkanut täyttyä, mutta stressata en vielä osaa. 

Miestenvaatemallistoon pitäis löytää teema, ja oonkin sitä ahkerasti yrittänyt etsiä ja keksiä, mutta mitään järkevää ei oo vielä irronnut. Ostin uusia piirustusvälineitä, joista itselleni vieras väline on tussi. Täytyy treenata kyseistä tekniikkaa aika lailla, sillä hirveetä jälkeä sain niillä aikaan. Lyijykynä pysyy vähän paremmin kädessä.

Illalla rentoudun reggae-klubilla, sitä ennen vatsa täyteen pizzaa kera ystävien! Hyvää viikonloppua!

Vagabond kiusaa mua!

Oon jo useammassa blogissa nähnyt kuvia ja hehkutuksia Vagabondin Vera -kengistä, joita vois pitää omistamieni Korfujen (edellisessäkin postauksessa näkyvät) sisarina. Oi, tuo täydellinen korko, tällä kertaa täydennettynä terävähköllä kärjellä. En kuitenkaan näin lukuvuoden ja toisin sanoen köyhyyskauden alkaessa uhrannut 129 euron arvoisille Vera -kaunottarille sen enempää ajatuksia, kunnes....

menin tänään ostamaan kirjakaupasta kansioita sun muuta, ja matkalla poikkesin vilkaisemaan Andiamon syyskenkätarjontaa. Kuin magneetti, Vagabond -hylly veti minua puoleensa, eivätkä voimani riittäneet vastustamaan. Siellä ne mustat Verat kiilsivät uutuuttaan. Ajattelin, että pieni hiplaaminen ei ole vaarallista. Sovittamaan en saisi ryhtyä, sillä tiedän, että siinä voi käydä köpelösti.

Ja paskat, totta kai mun oli pakko sovittaa niitä.

Arvatenkin ne oli niin täydelliset, että meinasin ruveta itkemään. Mulla oli kaiken lisäksi sellanen asu, johon ne sopi kuin nakutettu. Mustat samettileggingsit, harmaa neuleponcho ja musta pipo. Kävelin ees taas liikkeessä vältellen samalla myyjää, joka saattaisi sanoa jotain vaarallista, kuten "nuohan sopii täydellisesti!" tai "niitä on sitten vain yksi pari per koko". Toki nyt kun oon niitä sovittanut, ja tiedän koon 39 olevan sopiva, pystyisin ne jostain tilaamaankin, jos yllättäen taivaalta alkaa sataa seteleitä. Ah, näitä pieniä arkipäivän iloja. Kauniita, ohikiitäviä hetkiä. Sitten hyvästelin Verat hellästi niiden nahkapintaa silittäen.

Pikkumusta asusteineen

 (halusin vain esitellä sängyn petaustaitojani.)

Lukuvuosi lähti eilen käyntiin Miestenvaatetus-kurssin ekalla luennolla. Kotitehtäväksi saimme "katsella paljon miehiä". Jaa, mitenköhän se multa onnistuu?! Ens kerraksi pitää myös piirtää miehen alaston yläruumis. Ihan kiva kurssi sinänsä!

Tänään aloitettiin Lectran Kaledo-ohjelmaan tutustuminen Digitaalisen visualisoinnin kurssilla. Tietotekniikka ei oo ystäväni, joten hermoja raastava kurssi luvassa, vaikka motivaatiota ohjelman oppimiseen löytyykin.

Alkuillasta laitan alla näkyvän asun päälleni, ja lähden kiusaamaan uusia opiskelijoita! Fuksiaiset siis ohjelmassa tänään! Teemaksi valitsimme "Nuorisokulttuurit" eli ryhmät ovat pukeutuneet muun muassa hoppareiksi, pissiksiksi, punkkareiksi, ituhipeiksi ja lolitoiksi. Toivon runsasta osanottoa ja huikeita pukeutumisia! Huh, miten menee kylmät väreet kun muistelen omia Fuksiaisia viime vuonna. Lähinnä sitä, miten ilta päättyi...

(säälittävät tokavuoden opiskelijan haalarit)

Miten nämä päätyivät keittiööni?

Käytiin tyttöjen kanssa puolukassa! Ja mukaan metsästä lähti myös kasvispihvien ja ison sienikastikkeen verran tatteja, haperoita ja rouskuja. NAM!