Jalkojani hyväilee...

uudet kengät!

Oon jo pitkään kaivannut mustia lämpöisiä kenkiä, jotka ei kuitenkaan ois aivan talvikengät. Paukkupakkasiin mulle riittää yhdet kengät, kun vaihdan sillon joka tapauksessa kevyemmät popot sisällä.

Eccosta löysin nämä klassiset nupukkinahkaiset kaunottaret. Hintalappu oli kamala, mutta kerran se vain kirpaisi! En tunne enää itse asiassa mitään kipua. Miten voisinkaan, kun nämä ihanat jalkaani saan?

Vuori on sanoinkuvaamattoman pehmeä. Ja lämmin!

Ootteko huomannut, että puhun kengistä yhtä hempeästi kuin yleensä puhutaan vaikka ihanista miehistä? 

Niistä puheenollen, kerroinko edes missä olin viime viikonloppuna??! No Danko Jonesin keikalla! 

Oltiin siskon kanssa luonnollisesti eturivissä, ja voi että me rokattiin. Myös Danko ja kaverit rokkas, ja koko Teatria rokkas. Niska vieläkin vähän kipee riehumisesta. Kotiutin Never Too Loudin vinyylinä naurettavaan kympin hintaan. Pakko sanoa, et Danko on livenä vielä kuumempi kuin kuvissa ja videoissa, ja tästä aiheesta voisin jauhaa loputtomiin. Mut ei sitä pysty käsittämään kuin paikan päällä. No ni, nyt lopetan.

Enää kaks viikkoa tiukkatahtista opiskelua, sit se on ohi muutamaks viikoks. En malta odottaa.

Pikkujoulutupla

Perjantaina vietimme taiteiden tiedekunnan pikkujouluja 20-30-lukujen salakapakassa. Pukeuduin tietysti gangsteriksi, mutta asusta on vain yksi kuva, ja sekin ystäväni kamerassa. Metsästän sen mahdollisimman pian! Fuksit olivat järjestäneet oikein hyvät pirskeet, ja se tuntui seuraavana aamuna.

Lauantaina oli vuorossa työpaikan pikkujoulut. Olin kuuteen mennessä jo hyvinvoiva. Kävimme ensin syömässä ja katsomassa Rollo-revyyn, jota voin lämpimästi suositella. Revyyn jälkeen pomolla oli meille yllätys: limusiiniajelu! Oijoi, se kyllä kruunas illan.

Halusin lauantaina näyttää joltain ihan muulta kuin gangsterilta, ja tällaseen lookkiin päädyin.

Onnistunut päivä

Tänään keskiviikkona 16.11. olen pitkästä aikaa tehnyt aamupäivän muuta kuin opintoja. Niitä tein sitten loppupäivän. Kaiken kaikkiaan oli aivan loistava päivä, kuulkaas tätä!

Nukuin yhdeksään asti, mikä on arkena pitkään.

Vein kahdet kengät suutarille, joka kirjoittaa aina sukunimeni hellyyttävän väärin. Tänään hän kirjoitti sen ensin vahingossa oikein, mutta sanoi sitten "oho, nyt meinasi mennä väärin", ja kirjoitti sen uudestaan ihan päin mäntyä.

Lähetin kummipojalle synttärilahjan. Tylsää, etten taaskaan ehdi mennä häntä juhlistamaan!

Noudin samalla postista arvokkaan paketin. Se sisälsi uuteen harrastukseeni liittyviä esineitä, vinyylejä. Emikan lättyä vielä oottelen.

Etsin itselleni iltapukua tulevaa ainejärjestömme vuosijuhlaa varten. En ikinä olisi uskonut, mutta löysin sen ekalla yrittämällä!! Vaatekriisi siis sujuvasti vältetty! Hintaa kaunokaisella oli naurettavat 20 euroa. Ostopaikka Luna Second Hand. Harmi, etten huomannut kysyä puvun alkuperästä. En yhtään tiedä miltä vuosikymmeneltä se on, mutta loistavan kuntonsa perusteella en usko sen olevan kovin iäkäs.

Hahaa, enpäs aiokaan paljastaa teille vielä koko totuutta, vaan joudutte odottamaan joulukuun alkuun. Tässä pientä vinkkiä kuitenkin.

(Tähän väliin pieni huomautus. Aloitin tämän postauksen laatimisen kahdeksalta illalla. Kello on nyt 1.15, ja saavuin juuri kotiin Kauppayhtiöltä. En toki ollut juhlimassa, vaan soittamassa levyjä, hyvänen aika. Kaikille, jotka tätä kyseistä tapahtumaa joutuivat todistamaan, syvimmät pahoitteluni. En yrittänyt tahallani pilata iltaanne. 

Onneks kohta tilaan levysoittimen kotiin, ni tiedän etukäteen, mitkä biiseistä on balladeja......)

Sain tänään vihdoin miestenpaitaproton sellaseen vaiheeseen, että viitsin ottaa siitä kuvan. Miestenvaatetus siis päättyi, ja nyt tuotteistamiskurssilla ohjeistamme paitojen valmistuksen ammattiopiston ompelijaopiskelijoille. Helmikuussa paidat nähdään näytöksessä, jee! 

Hah, mitä kankaita. Oikeaan paitaan ei tule aaltoprinttiä.

Ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Sanonta ei kyllä mennytkään noin, mutta kello 2 en vaan jaksa välittää enää.

Muutto lähestyy, ja tiedekuntamme jokaisessa kerroksessa näyttää tältä.

Muuttolaatikot ei oo koskaan näyttäneet yhtä masentavilta.

Super

No huh! Päivät ja viikot kuluvat niin nopeasti, etten meinaa mukana pysyä. Toistaiseksi oon vielä kärryillä, vaikka välillä huterasti siellä keikun.

Viime aikoina oon saanut aikaiseksi muun muassa Sustainable design -kurssille esitelmän kestävästä mainonnasta, Muoto II-kurssille takkiproton ja raportin, sekä Suunnittelun perusteet II-kurssille parannusehdotuksia elokuvateatterin aulaan ja melkein valmiin luentopäiväkirjan. Oon järjestänyt sitsit ja ens viikoksi evakko-bileet, ja tulevia tapahtumia eli mökkiviikonloppua ja vuosijuhlaa. Tällä hetkellä työstän edelleen miestenvaatemallistoa, markkinointisuunnitelmaa design weekin näytöstä varten ja uutena juttuna ideoin lastenvaatemallistoa. Mitään näistä ei onneksi oo tarvinnut tehdä yksin, vaan oon onnekas, että saan olla tekemisissä ihan huipputyyppien kanssa!

Kävin varmuuden vuoksi tarkistamassa verenpaineeni, mutta se oli kohdillaan, enkä usko, että mikään burnout on tulossa. Kaikki tekeminen on kuitenkin mieluisaa, ja onhan mulla noita harrastuksia. Eilen jaksoin ekaa kertaa tälle syksylle käydä nyrkkeilemässä, ja sunnuntaina pääsen taas pyörittämään levyjä dj-kurssilla. Vuorokaudessa vaan sais olla enemmän tunteja, ja valoa kaipaan. Aamulla ei millään jaksais nousta ylös, ku ulkona on pilkkopimeetä.

Tässä vähän jotain miestenvaatemalliston alkuvaiheita. Nyt oon siis jo todella paljon pidemmällä....
Mulla vaan ei oo enempää tiedostoja sellasessa muodossa, et niitä vois ladata nettiin.

lilla my

Huonostihan siinä käy, kun menee ostamaan pyöränlamppua sillon ku Anttilassa on keskusvarastontyhjennys. Ne halus päästä eroon Muumi-mukeista kympillä ja kaunis Muumi-tarjotinkin makso vaan vitosen. En tiedä mikä hulluus iski, ku oon aikasemmin saanu Muumi-astiani lahjaks, enkä näin ollen maksanut niistä mitään, mut silti tuntui tosi halvalta! Ostin myös vähän valoa syksyn pimeyteen. Siis sen pyöränlampun lisäksi vähän elävää valoa.

Ettei mee liian herkäks tunnelmoinniks....

Kiitos Steve Jobs tästäkin riemusta, lepää rauhassa.

ja tält mä sit näytin

Olipa upea vuosijuhla! Ilta alkoi tervehdyksillä, joista yhden minä lausuin ainejärjestömme puolesta. Alkumaljan (ja etkoskumpan) rohkaisulla selvisin siitä pyörtymättä. Vuosijuhla oli tällä kertaa cocktailtilaisuus, joten päkiät oli kovilla. Sai siellä välillä istuakin, mut enimmäkseen olin kuitenkin 12 sentin korkojeni kannattelemana. Big bandin tahdissa ois ollu kiva tanssia, mut kukaan ei tullut hakemaan. Taidemuseolta jatkettiin yökerhoon, jossa meille oli varattu kahdeks tunniks karaokepuoli. Vedettiin ainejärjestömme hallituksen edustajien kanssa Ajetaan tandemilla, koska joku ehti jo vetää Rusketusraidat.. Jatkoillakin piipahdin, mut oltiin Terhin kanssa sen verran katki, et lähettiin jo ennen viittä nukkumaan. Puoliltapäivin oli silliaamiainen, elämäni ensimmäinen sellainen! Paluu sillispaikkaan koitti jo viideltä, sillä silloin alkoi meiän uus harrastus...

DJ-kurssi!!

getting ready

Valmistauduin koko päivän vuosijuhliin. Ihanaa kerrankin olla vaan ihan rauhassa ja laittautua. Pahimman kriisin koin hiusten kanssa, enkä vieläkään oo täysin tyytyväinen. Nyt vähän etkoilemaan (joiden ohjelmassa on mm. saada kortti valmiiksi) ja sitten juhliin! 

Oh Las Palmas!

Keskiviikkona oli bileet teemalla Las Palmas. Haalaritkin ois voinut laittaa, mutta kun kerran omistan noin söpöt palmusortsit, laitoin mieluummin ne! Aika lomailuks se ilta menikin, ja seuraavana aamuna oli rankka paluu arkeen..

Tänään Future Shorts ja huomenna vuosijuhla!