Tammisiivous

Eilen oli siivouspäivä! Joulusiivous jäi tekemättä (kuin myös marrassiivous, lokasiivous...), joten viikon verran hyvää elämää eläneenä, oli energiaa tarttua toimeen! Uskomatonta, kuinka kauan voi yksiön siivoamiseen mennä. Suurin aika meni kuitenkin tavaroiden järjestelyyn. Teinkin uuden vuoden kunniaksi pienen, yksinkertaisen muutoksen, joka toi heti uutta ilmettä asuntoon. Toki siivouskin toi ihan uuden kauan kaivatun ilmeen.

(mitään sisustusblogia en vois ikinä pitää, ku on niin paljon roinaa)

Enoni tekemät kaksi neljän ruudun hyllykköä oli aikaisemmin sijoitettu niin, että toinen oli pystyssä toisen vieressä. Onneksi vain toisessa hyllykössä on renkaat alla, joten toisen pystyi laittamaan sen päälle. Ja voilá, huoneeseen tuli heti lisää tilaa, ja sisustusesineet pääsivät mukavalle katselukorkeudelle.

Big Ben -valokuva on otettu ensimmäiseltä Lontoon-matkaltani vuonna 2005. Kehys on lahja siskolta, ja purkki ystäviltä. Vihreät Aarikan purkit löytyivät kirpparilta.

Kivikkokasvin sain ystäviltä vastalahjaksi majoituksesta. Tuon luultavasti onnistun pitämään hengissä!

Valkoinen puulaatikko Pick'N'Pay -marketista ja metallinen ensiapulaatikko Tavarataivas Ajantasku -nimisestä sisustuspuodista.

Haaveeni on, että jonain päivänä ainakin neljä ruutua on täynnä vinyylejä. Tällä hetkellä niistä täyttyy ehkä 1/3 ruutua, mutta kunhan saan uudet kannet vanhempien kellarista haalittuihin levyihin, joudun ehkä korkokengät siirtämään muualle.

Toisessa ruudussa sijaitsee muotiaiheiset kirjani, Louis Vuittonin rasia, joka sisältää ystäväni ottamia valokuvia, sekä Ajantaskusta ostettu laatikko.

Ruudussa numero 3 on muotilehtiä, ystävältäni 18-vuotislahjaksi saamani koruteline ja Pariisista ostamani André-nimiset rakkaat kengät.

Ylärivin viimeisessä ruudussa on kaksi lapsena saamaani nukkea, Jes ja Elizabeth. Kielo-posliiniastiat sain entiseltä naapuriltani pois kotoa muuttaessani ja Prinsessan käsikirja on lahja ystävältä. Siellä on hyviä ohjeita, joiden avulla jokainen voi löytää sisäisen prinsessansa!

Alariville tungin kaikki kansiot ja muut tylsät mutta pakolliset tavarat, joten niistä vain yksi kestää tarkempaa tarkastelua. CD:t ja DVD:t sulassa sovussa vintagekenkien kanssa.

Vuosijuhlapuku on ihan liian kaunis kaapissa pidettäväksi!

Ulkona on 19 astetta pakkasta, ja tällä hetkellä tekis mieli vain käpertyä peiton alle kuuman teemukin kanssa. Mutta EI, on lähdettävä jumppaan, sillä muuttotalkoissa ei ollut tarpeeksi liikuntaa yhdelle päivälle!

Pikkujuttuja

Pikkuruinen puinen laatikosto ja verkkokori olivat heräteostoksia marketista joululomalla. Laatikostoon mahtuu tärkeimpiä aarteita, ja kori sai paikan hedelmien kantajana. Yritän pitää korin aina vähintään puolillaan tuoreita hedelmiä. Enää yksi appelsiini jäljellä, huomenna siis kauppaan!

Hukkasin (unohdin baariin) itse tekemäni mustan tupsupipon, joten ostin tilalle Torstain pipon. Tarkoitukseni oli ostaa joku hillitty ei-sporttinen pipo, joka menisi esim. turkin kanssa, mut näin siinä kävi. 

Nahkainen kaulakoru on Katokosta. Merkiltään se on Dotti. 

Kuten mainitsin, kävin eilen tiedekuntamme evakkotiloissa. Tältä näytti meidän kerroksessa.

Mallinuket vielä vähän siellä sun täällä ja sähkömiehen tikkaat seinää vasten mallistudiossa. Ompeluluokkaan oli ahdettu niin monta konetta kuin vain suinkin mahtui, mutta ei silti tarpeeksi meidän käyttöön. Vanhalla emäntäkoululla on luonnollisesti keittiöitä joka puolella. Ensi viikolla kaiken pitäis olla kunnossa. Ei vaan olis pitänyt mennä katsomaan keskeneräistä!

mini

(tän kuvan kuvaustyyli lainattu Elin Klingiltä)

Minimaalisella lookilla mentiin tänään(kin). Oon muutaman kuukauden ollut hirveän innostunut vähäeleisestä pukeutumisesta niin sanottujen perusvaatteiden avulla, mikä johtuu varmaan pitkälti opiskelemastani alasta (katsoin eilen erään tanskalaisen muotikoulun näytöksen, jossa jokainen näytöksen lopussa lavalle kumartamaan astunut suunnittelija oli pukeutunut mustaan). Yksinkertaisessa pukeutumisessa pienetkin yksityiskohdat, kuten joulupukilta saamieni polvisukkien rusetit tulevat kivasti esiin.

Kaikki naistenlehtien toitotukset "joka naisen peruspuvuston" kartuttamisesta ovat ihan ajattelemisen arvoisia. Vaikka ei pyrkisikään minimalistiseen kokonaisuuteen, on perusvaatteisiin helppo yhdistää mitä tahansa. Itse olen onnistunut haalimaan jo melko hyvän perusvaatekaapin. Onhan siellä kaikkea turhaa roinaakin, mutta sen runkona toimivat: 

2 valkoista kauluspaitaa, 

2 x mustat kapeat farkut, 

musta minihame, 

yksinkertainen pikkumusta, 

musta bleiseri, 

t-paita, valkoinen ja musta, 

musta neuletakki, 

mustat nilkkurit (ulos),

mustat avokkaat (sisälle ja kesällä)

Lisäksi omistan monta mustaa toppia ja monenmonet mustat sukkahousut ja legginssit (silti ne on aina pesussa?!). Hakusessa on vielä ainakin lisää hyviä t-paitoja ja hyvät siniset farkut, mielellään korkeavyötäröiset ja ei-kulutetut. Lisäksi haluaisin mustan, yksinkertaisen laukun kaupunki- ja iltakäyttöön, mielellään nahkaa. Laukkuun tulisi mahtua iso lompakko, puhelin, vesipullo ja niin edelleen. Omistan vain naurettavan pieniä mustia laukkuja, joihin mahtuu kolme korttia ja kännykkä. Huulipuna just ja just. 

Nyt tulee tunnustus, josta tiedän ainakin yhden ystäväni kokevan itsensä suorastaan petetyksi: 

minulla ei ole enää kovin usein vaatekriisejä.

No niin, siinä se tuli. Kakaistu ulos. Lievennän kuitenkin asiaa sanomalla, että hiuskriisit ovat nykyään se mun juttu. Kattokaa nyt tota niskaponnaria, hihihihhihiii.

Asiasta toiseen. Kävin tänään ensimmäistä kertaa tiedekuntamme evakkotiloissa sisällä. Tilat vaikuttivat ihan mukavilta, mutta oon silti ihan raunioina tuon muuton takia. En sen takia, minne muutettiin, vaan sen, mistä muutettiin. Että heippa vaan kaikki kaverit muista tiedekunnista. Nähdään joskus kahden vuoden päästä.. Tutkimusretkestä lisää myöhemmin. Ehkä jopa yritän sanoa jotain positiivista aiheesta! Pitää vain miettiä yön yli.

Kuusi kuvaa smoothiesta

Yksikin olis varmaan riittänyt, mutta halusin julistaa smoothien ihanaa olemusta, koostumusta, makua, terveellisiä vaikutuksia ja niin edelleen. Tämä kuvissa esiintyvä iltapala sisälsi 1x banaani, 1x puristettu appelsiinin mehu(ja vähän sitä hedelmälihhaa), 1/2x bulgarianjogurtti, 1 rkl ruishiutaleita. Mmmmmm!

Vieroitusoireina edellisestä elämästäni on ilmennyt ärsyyntyminen ja tuskastuminen, mikäli joku mainitseekin asioita, kuten "Eijan pullapuoti", vaikka olisikin kyse vain sen uudistuneesta sisustuksesta.

Kävin aamulla hölkkälenkillä 16 asteen pakkasessa. Puolen tunnin kohdalla alkoi oksettaa. En ilmeisesti ole vielä tarpeeksi lappilaistunut (siitä se johtui, ei huonosta kunnosta). Täten asetan pakkasrajaksi hölkälle -12 astetta. Superkävelijänä en aseta kävelylenkille mitään rajaa. 

Terveellistä viikkoa!

-

Hei vain, ja hyvää vuotta 2012! Itsehän vietin vuodenvaihteen DJ-kopissa mitä mahtavimmassa seurassa. Ilta voitti vuodentakaisen vastaavan pistein 100 - 0: DJ-koppi vs. kylpyamme, minä ja muut vs. vain minä, loistava musiikki vs. Sex and the City, ilmanen viini vs. kallis kuohuviini, ja lista vain jatkuu. Vuoden ensimmäinen päivä meni multa vähän ohi, sillä nukuin puoli neljään asti. Mihinkään jatkoillehan en mennyt, vaan sairastelun ja töissäkäymisen aiheuttamat univelat tuli kuitattua. 

Tuoreen vuoden kunniaksi tein kuten monet muut, ja lupasin itselleni pitää parempaa huolta itsestäni. Sekä fyysisesti, henkisesti että taloudellisesti. Perjantai oli kuitenkin vielä rappiollinen päivä kaikin tavoin. Kävimme ystäväni kanssa testaamassa uuden japanilaisen ravintolan. Otimme molemmat tylsästi sushiateriat, vaikka piti kokeilla jotain uutta. Mut ens kerralla sitten. Eli joskus parin kuukauden päästä, kun palkitsemme itsemme jostain hienosta suorituksesta.. Japanilaisesta siirryimme vielä toiseen ravintolaan jälkkärille. Jäätelöä totta kai. Ei haluttu vielä mennä baariin, vaan kävimme mun luona välietapilla. Pitihän vanha viinapullonloppu tuhota ennen hyvän elämän alkua. Sitten menimme pariksi tunniksi vakipaikkaan istumaan, ja ihmisten ajoissa nukkumaan, sillä taas oli töitä. 

Graafisella ilmeellä mentiin. Ah, kaamos ja valokuvaus..

Ai niin! Tuon värinen tukka tällä hetkellä. Punaisuus on tiessään, ja ruskealla kera vaaleampien raitojen kanssa mennään. Innostuin tuollaisesta viivasuorasta jakauksesta ei-ihan-mutta-melkein keskellä päätä.

Silitin kyllä tuon tunikan helmassa näkyvän taitoksen välietapin aikana..

Uus vuosi lupaa kaikkea mielenkiintoista, mutta myös kovia paineita. Pitäis vaihto-opiskelupaikka hommata, näytös järjestää ja kursseista selviytyä. Kesäsuunnitelmat ovat vielä ihan auki. Huh.

Otan kuitenkin alkavan arjen (lomallahan kuului paiskia sata tuntia töitä?) vastaan positiivisin mielin. Luvassa näin alkuun ainakin DJ-keikka, puutarhajuhlat ja design-viikko. Tervetuloa hyvän elämän vuosi 2012!

Rauhallista Tapaninpäivää

Myrsky riepottelee maata, ja vaikutti tänään myös minun matkantekooni sitä viivästyttäen ja ärsyyntyneitä kanssamatkustajia aiheuttaen. Huomenaamulla kello kuusi koittaa paluu arkeen. Sitä ennen olisi vielä muutama sata kilometriä matkustettavana ja yksi kappale flunssanalkuja kukistettavana. Palataan hetkeksi kuitenkin jouluisiin tunnelmiin kuvien muodossa.

Keskiviikkona oli pikkuveljen koulun joulujuhla. Juhlan jälkeen rehtori kehotti vieraita menemään koulun käytävään katsomaan oppilaiden yhdessä taiteilijan kanssa tekemää pronssiveistosteosta. Vähänkö se oli upea! Olisin voinut valokuvata sitä ikuisuuden.

Koulun käytävältä löytyi myös hupaisa yllätys. Ryijyteos, jota minä itse olen ollut toteuttamassa! Vuosi oli jotain 2003 ja 2005 välillä. Nimitarranikin oli vielä tuon vasemmassa alanurkassa olevan ryijytilkun takana. Upeaa käsityötaidetta...

Taiteen merkeissä jatkettiin joulujuhlan jälkeen, kun menin ystäväni luo kasaamaan piparkakkutaloa. Yllättävän kauniita kuvia tuotoksesta sai otettua. Noudatimme taktiikkaa "enemmän on enemmän". Valitettavasti tämä arkkitehtuurin Nobel-ehdokas ei montaa päivää pystyssä pysynyt, vaan liian raskaat ornamentit tuhosivat sen. Tai sitten se oli Dagmar-myrsky.

Nyt tutkimusmatkalle ravintolavaunuun, josko sieltä löytyis teen kaltaista lievitystä tähän olotilaan!

Tanssikaa minunkin puolestani Tapsantansseissa!

How

Tää on ollut viikon teemana keskusteluissa eräässä kahden hengen ystäväpiirissäni. Tai no, ehkä se oli koko vuoden teema. Onneks pian koittaa taas uusi vuosi. En voinut vastustaa kiusausta ostaa tätä sormusta, vaikka se näyttää mun prinssinakin kokosissa sormissa vähän tyhmältä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo sormus on musta monimerkityksellinen. En ala niitä tässä luettelemaan, vaan jokainen voi päätellä itse. Sen sanon, että tuo mittanauhan pätkä kuvaa tietysti opiskelemaani alaa, vaatesuunnittelua.

Sunnuntaina istahdan junaan, ja otan viikon irtioton tästä kaikesta. Eilen kävin viimeistä kertaa yliopistolla tänä vuonna. En pitänyt jäähyväispuhetta F-siivelle, jonne en tammikuussa palaa, sillä se olis ollut liian raskasta. Oon aivan käsittämättömän surullinen evakkoon joutumisesta, vaikka en vielä päivääkään oo väistötiloissa viettänyt. Juuri kun olin saanut mukavasti ystäviä muista tiedekunnista, meidät eristetään muusta yliopistosta ja teljetään keskenämme jonnekin jumalan selän taakse (pieni maustelu on näissä jutuissa paikallaan, mut totuutena kerrottakoon, että mun kodin ja sen kirotun opinahjon välillä on matkaa alle 4 km). Jos tätä olisin halunnut, olisin mennyt johonkin syrjäiseen taidekouluun, jossa asutaan kivassa kommuunissa ja vaikeroidaan yhdessä maailman tuskaa.

Olisin halunnut ostaa vaan tuon paperitähden ilman valoja, koska vastustan jouluvaloja (tuska), mutta myyjä pakotti mut ostamaan sisällönkin. Ei siinä mitään, jos se olis kuulunut hintaan, mutta hinta pompahtikin 12 euroa korkeammaksi. Kaiken lisäksi lamppu ei sisältynyt pakettiin, vaan jouduin erikseen käydä sen ostamassa.

Että sekin vielä!

21

Eilen oli mun syntymäpäivä, ja sitä juhlistin koko vuorokauden ja vähän päällekin.
Perjantaina meillä oli DJ-kurssin loppubileet, joissa koko illan musiikkitarjonnasta vastasimme me kurssilaiset. Valitsin soittoajakseni luonnollisesti keskiyön, sillä halusin olla mieluummin tuore 21-vuotias DJ-debytantti kuin 20-vuotiaana jo vuoden ollut. Soitettuani menin takaisin pöytään, jossa mua odotti ystävien lisäksi ihana synttäridrinkki! Bileet olivat mahtavat, oon niin ylpee meistä!

mikäs raekuuro näihin kuviin nyt iski. no koettakaa kestää!

Setti meni tosi hyvin, ja mun biisivalintoja tultiin kehumaan. Tuossa lista, jotta tekin voitte yhtyä kehuihin. Soitettiin siis jokainen noin puoli tuntia, puolet kurssilaisista kahvilan puolella ja puolet alakerran klubilla.

Glass Candy - Beatific
Emika - 3 hours
Disco Ensemble - Samantha
Annie - Bad Times
Blondie - Eat To The Beat
Lykke Li - Let It Fall
Arctic Monkeys - Don't Sit Down 'Cause I've Moved Your Chair
White Lies - Farewell To The Fairground
Danko Jones - Code Of The Road


Glass Candy ja Annie olivat lainassa, muut omia levyjä. Ollaan ystäväni kanssa tilaamassa levysoittimet ja miksauspöytä, ni päästään treenailee! Uudet harrastukset on niin virkistäviä (ja rahaa vieviä).

Käväisin lauantaina tekemässä työvuoron, jonka jälkeen jatkoin juhlimista. Hain sushiboksin ja menin sen kanssa kotiin lepäämään. Puoli yhdeksältä ravintolaillallinen, jonka jälkeen cocktaileja ja suklaamoussea parhaassa seurassa. Puolen yön maissa tarpominen lumihangessa Tight Night -klubille, jossa oli huikea meininki koko illan. Tuntuu, että koko kaupunki oli siellä. Ainaki kaikki mun tutut, jotka eivät vielä oo lähteneet joulunviettoon.

Ooops!

Vujut

Inhosin aluksi tuota lyhennettä, mutta olen hyväksynyt sen, että vuosijuhla on sanana liian pitkä.
Juhlana jatkoineen ja silliksineen se oli juuri sopivan pituinen, 20 tuntia. Koko tämän ajan vietin iltapuvussa. Se kertoo onnistuneista juhlista!

Iltaan kuului tervehdysten, juhlapuheiden ja illallisen lisäksi Studio Solun ihana tanssiesitys, sekä lopuksi tanssiaiset. Juhlat olivat samalla kauniit jäähyväiset tiedekuntamme rakennukselle, jossa alkoi tänään tositoimet muuton kanssa.

Tuttuun tapaan en ottanut asusta kunnon kuvia. Voin joku kerta lavastaa tilanteen, jotta näette asun kokonaisuudessaan. Iltapuku, kengät ja laukku löytyivät kaikki Luna Second Handista. Pikkutunneilla iltapuvun takana oleva halkio muuttui noin viisi senttiä pidemmäksi (sohvalla)tanssin lomassa. mutta muuten puku pysyi hyvässä kunnossa pitkästä illasta, yöstä, aamusta ja päivästä huolimatta. Pesulakäynti voisi silti tehdä hyvää.

Tässä mitä ehdin räpsäistä ennen taksiin juoksemista, kun olin jo myöhässä yliopistolta järjestelemästä.

Salakapakka

Gangsteri ja ihanat naiset lähdössä pikkujouluihin!

Näillä etkoilla juotiin glögishotteja, ehkä muutama liikaa. Onneksi matka salakapakkaan oli lyhyt, mutta liukas.

Parempaa kuvaa asustani ei oo, sori!

Päivät menevät sykäyksinä eteenpäin, tuntuu, että kellon viisarit oikeesti pyörisivät normaalia nopeammin.

Tänään me pidettiin näytöstiimin kanssa mallicasting. Olipa hauskaa arvioida muiden ihmisten kävelyä.  Meidän vuosikurssilta tulee näytökseen miesten- ja lastenvaatteita kurssitöinä. Miesmallini hankin itse jo hyvissä ajoin! En luottanut siihen, että castingiin tulisi montaa potentiaalista miesmallia, vaan niitä joutuu vähän kaivelemaan. Onneksi tuttavapiiristäni löytyy komeita ja pitkiä poikia. Haaveilin oman malliston tekemisestä näytökseen, mutta opettaja hautasi haaveeni kertomalla, kuinka aikaa vievää  ja rankkaa näytöksen järjestäminen on. Enkä sitä yhtään epäile, kun katsoin vierestä viime vuoden näytöksen järjestäjiä. 

Huomenna on tämän vuoden neljännet pikkujoulut, joihin osallistun. Vuorossa on kulttuurijaosto. Siellä pitää kyllä ottaa rauhallisesti, ja mennä ajoissa kotiin, sillä tarvitsen kunnon kauneusunet lauantaita, tuota suurta vuosijuhlapäivää varten!

Musta puku asusteineen on koruja vaille valmis. Plaseeraus on tehty. Pöydät on melkein järjestetty. Juontoni kaipaa vielä hiomista. En tajua, miksi menin seremoniamestariksi lupautumaan, kun jännitän tuollaisia tilanteita ihan hulluna. No, esiintymiskokemusta, esiintymiskokemusta! Oon jo etukäteen luvannut olla anti-hauska. Multa ei tollasissa tilanteissa montaa vitsiä irtoa. 

Päivitys viimeistään upeiden linnanjuhlamaisten vuosijuhlien jälkeen!