Bloglovin

Follow my blog with Bloglovin

Making Monday a Sunday

Katoavaa lomatunnelmaa pitkittää se, että voi arkiaamuna paistaa tunnin miedolla lämmöllä syrnikkejä eli rahkalettuja. Kymmenen minuutin kaurapuurolla ei ole samaa vaikutusta. 

Syksy kuitenkin saapuu auttamattomasti, joten oli aika kaivaa sammarit esiin. Vintagepuoti Luna Second Hand oli tämän löydön takana. Leveä vakosametti ja korkea vyötärö, voittamaton yhdistelmä.

Ei auta, aamu vaihtuu jo päivään, joten taidehistorian päähän takominen jatkukoon.

Mukavaa viikkoa teille!

I noticed I might have some not Finnish speaking readers so from now on I'll write a quick translation too!

In English:

I made Russian pancakes/sour cream pancakes for breakfast to keep up the holiday mood. Porridge doesn't have the same effect. 

Autumn is arriving so it was time to take out my velvet trousers from Luna Second Hand. Wide corduroy and high waist are great together.

Can't help it, morning is over so I must start reading art history.

Have a nice week everyone!

La la la laa

Oltiin kavereiden luona soittamassa vähän uusia levyjä. Yhdistetty päivällinen ja iltapala oli aika juustoisa, mutta sekös mulle passaa. Alkupalaksi sain palan ehkä parhaimman makuista suklaajuustokakkua mitä oon ikinä maistanut.

Ostin kolme kerää kierrätysmuovista tehtyä lankaa. Kaksi eri sävyistä harmaata ja todella kirkas violetti. Teen ehkä lapaset tai pipon.

Loistavan musiikin ja viinin yhdistelmä sai meidät juhlatuulelle, joten ei kun kotio vaihtamaan vaatteet, ja bailaamaan. Toki siinä välissä piti katsoa miesten keihäsfinaali, joka ei suoraan sanoen mua hirveesti hetkauttanut, ja miesten 4 x 100 metriä. Rakastun Usainiin päivä päivältä enemmän. Toimittajan puheiden mukaan Boltin "kiskot vievät kohti Rovaniemeä", joten täällä oottelen jo kuumeisesti.

Ei nyt muuta tältä koomasunnuntailta, jonka aloitin kuitenkin reippahasti klo 10 keittämällä aamupuuron!

Minäminäminä ja mun säärystimet

 

Ei siinä kestänytkään ku reilu vuosi kutoa nuo säärystimet. Sain yllättävän inspiraation, kun katsoin neiti Marplea, ja kudoin toisen säärilämmittimen valmiiksi melkein yhdeltä istumalta. 

Puukorvikset ovat löytö Kemikaliosta, joka on toiminut Rovaniemellä jo 50 vuotta. Ja sama nainen yhä pitää putiikkia pystyssä! Kemikaliossa käydessä on varauduttava kertomaan itsestään ja kuuntelemaan tarinoita, myös rakkaus-sellaisia. Sieltä saa muuten valtakunnan makeimpia aurinkolaseja!

Onpa muuten kivaa olla pitkästä aikaa hoikka. Yksi murhe vähemmän! Meinaan vielä muutaman kilon rasvaa jättää lenkkipoluille, ja loput vaihtaa lihaksiin, jos sellanen vaihtokauppa onnistuis!

Tiättekö mikä kans tekee onnelliseksi? Se, kun on vuosikausia ostanut väärän kokoisia rintsikoita, ja eräänä päivänä asiantunteva myyjätär käskee koittamaan ympärysmitaltaan normaalia pienempiä, mutta kuppikooltaan isompia liivejä, ja ne on täydelliset! Joskus pinnalliset asiat tuntuu sisältä vaan niin hyvältä, heh.

Kotikonsti

Oon niin luova. Heti tuntui jalkatreeni vähän tehokkaammalta! Mikäli mun tärisevin käsin kesken treenin otetuista kuvista ei saa selkoa, niin kyseessä on nyrkkeilyhanska, jonka sisällä on puolen litran täysinäinen vesipullo. Nyrkkeilyhanskoissa on niin vahva tarrakiinnitys, että sen avulla hanska pysyy nilkassa. Tein erilaisia jalanheilautuksia tuo kintussa. Että mun mielestä vähän turhia semmoset kaiken maailman sidottavat painot. Itse omistan vain 6 kg käsipainot, ja niillä hoituu aika moni liike. Tosin isompien lihasten treenaamiseen tarvisin isommat painot ja mielellään tangon päissä. Mopinvarsi + taidehistorian kirjat toimii hätätapauksessa.

Ilta tyttöjen

Lisää kuvia heinäkuulta. Alettiin jo hyvissä ajoin suunnitella iltaa, jolloin vihdoin kokoonnuttaisiin lukioaikaisten ystävien kesken. Vaikka yhteyttä on pidetty, niin kaikkien asuessa eri paikkakunnilla, ei kunnon miittiä oltu saatu aikaiseksi aiemmin. Pori Jazzien aikaan tämä onnistui, ja yhtä mahtavaa oli kuin silloin teinivuosina. Ollaan toisaalta muututtu ja kasvettu hirveästi, mutta toisaalta ei yhtään, hahaha. Sensuuri iski kuvasaldoon, sen verran hauskaa pidettiin ja kameran edessä pelleiltiin. Aluksi vaihdettiin kuulumisia, syötiin, juotiin kuohuvaa ja pidettiin valokuvaussessio. Mun tekemässä juustokakussa ei kuulemma ollut tarpeeksi sokeria...  Siirryttiin viettämään iltaa jazzkadulle. Kiitos Maija, Jenni ja Jenna, toivottavasti tavataan pian uudelleen!


Miks mulla on sellanen tunne, että oisin kirjottanut tän postauksen jo joskus aiemmin?

Tuuminpa vaan

En oikein tiedä, pidänkö elokuusta. Kuukausi sellaista epämääräistä aikaa kesän ja syksyn välillä. Iskee syysinspiraatio pukeutumiseen, mutta ulkona on sortsikeli. Porukkaa alkaa jo valua etelästä (tapasin vaihtareita, luultavasti espanjalaisia), mutta vielä on aika hiljaista ainakin yöelämässä.

Sitä odottaa kutkutus mahan pohjassa tulevaa syksyä, mutta teki kesämuistoja vasta viikko sitten. Ostin jo uuden kalenterin ja merkitsin sinne joitain tulevia kursseja. Se oli vain hetken hairahdus, sillä pian mut jo valtasi tunne ei vielä.

Sitten on niitä asioita, joita olisi pitänyt kesän aikana tehdä, eikä ole elokuuhun mennessä saanut tehtyä, ja elokuu epämääräisyydessään vaikeuttaa keskittymistä niihin hommiin. Aktiivinen syksy hönkii jo niskaan, mutta kesän rentous on vielä ilmassa. Taidehistorian esseet on pakko tehdä, joten ne on ihan selkeä juttu, mutta käskyn "miettikää vähän kandiaihetta" toteuttaminen on taas epämääräistä. Olen joo miettinyt, mutta en tykkää miettiä vähän, vaan haluan saada asioita aikaan. Päätöksiä.

Ja sitten työt. Tällä hetkellä niitä ei ole, enkä tiedä, koska niitä pitäisi olla ja kuinka paljon. Unelmien täyttymys olisi, kun joku tulisi kotiovelle tuomaan jonkun oman alan freelance -homman, josta sais mukavan summan massia kertaheitolla. Mut ei oo jonoa oven takana, joten jotain olisi ihan itse haettava. Ainakin joululomalle haluisin töitä, mutta mites tää syksy välissä. Kuinka intensiivistä on opiskelu, ja tuleeko jotain yllätyksiä? Tapahtumien järjestämiseen en aio sekaantua (oonko kuullut tän suustani joskus ennenkin?), joten niiden ei pitäisi viedä aikaani.

Jotain selkeää elokuussakin on. Se on marjakuukausi, ja huomenna meinaan kerätä pakastimen täyteen mustikoita. 

Kuvat ovat sieltä ihanalta heinäkuulta, jolloin kaikki oli selkeästi keltaista, sinistä ja vihreää.

Humpuukia

Käväisin tuossa taannoin hiusstudio Bläkissä, tällä kertaa vain lyhentämässä. Kuvissa tukka näyttää tummemmalta, mitä se auringon vaalentamana onkaan. Omaa väriä on juuressa jo kymmenisen senttiä, wuhuu! Tykkään hirveästi tästä pituudesta, mut kyllä mä silti aion taas yrittää sitä kasvattamista. Tavoitteena olis, että jonain päivänä mulla on omavärinen pitkä tukka! 

Rannetta koristaa nimipäivälahjaksi saamani Humbugin käsikoru. Ensi kesänä aion tehdä sen avulla rusketustatuoinnin.

Joku päivä vähän kiharran näitä hiuksia ja meinaan näyttää Keiralta Chanelin hajuvesimainoskampanjassa. Pitänee lisätä myös irtokulmakarvoja ja käydä nenäleikkauksessa.

Aava

Meri muistutti minua taas siitä, kuinka mahtavaa on uida niin isossa aallokossa, ettei oikeastaan voi edes uida, vaan ottaa aaltojen iskut vastaan kiljuen. Tuuli oli niin kova, että hiekka satutti lentäessään iholle, ja ranta oli kokonaan meidän. Taisi siellä pari muutakin hullua olla, mutta nuo toisen kuvan uimarit (kaks pientä pistettä kaukana) on kyllä mun perhettä.

Paattimatkalla taas näin omin silmin, että maapallo on pyöreä. Rantauduttua oli pakko mennä uimaan, vain voidakseni sanoa, että kävin veneestä uimassa. 15-asteiseen veteen ei muuten totu.

Seuraavan kerran kun me nähdään, meri, sä oot luultavasti jäässä.

Menomatkalla

Viime yönä yöjunassa ei ollut näin mukavaa. Mistä lähtien istumavaunussa on ollut lämpötila alle 20 astetta ja lisänä kylmä viima? Varovasti raotetusta, täyteen sullotusta (menomatkalla vaatteet oli viikattu, nyt sullottu) matkalaukusta osui ensimmäisenä käteen maksimekko, jonka puin farkkujen päälle, ja keltainen tuulitakki, jonka puin pinkin neuleen päälle. Tyylistä on joskus tingittävä. Liian tehokkaan ilmastoinnin lisäksi minua vaivasi aivan hel**tillinen korva- ja päänsärky. Ja nenä vuosi koko ajan.

Ihanaa olla kotona. 

Viimiset 2,5 viikkoa Etelä-Suomessa oli myös ihanaa, mutta just nyt on mukava vaan olla.