Professorimme kertoi tänään 30 vuotta sitten suunnittelemastaan puvustuksesta oopperaan, joka kertoi muinaisesta Egyptistä. Proffa oli säästänyt piirustuksensa materiaalinäytteineen, ja esitteli niitä meille pukuhistorian luennolla. Pukusuunnittelu on kiinnostanut minua oikeastaan siitä lähtien, kun olin yläasteella tetissä teatterissa. Vaikka meillä ei varsinaisesti pukusuunnittelua opeteta, saamme hyvät valmiudet toimia myös niissä tehtävissä työelämässä. Meidän ala on paljon monipuolisempi mitä luulisi. On vain itsestä kiinni, mihin tilaisuuksiin tarttuu. Pääsin maistamaan vähän puvustuksen maailmaa, kun suunnittelin ja toteutin kahden av-median opiskelijan lyhytelokuvaan asun tanssijalle.
Oli mahtavaa olla mukana projektissa, jossa olin oman alani asiantuntija, ja jossa kaikki tekijät olivat luovia osaajia. Ei puhuttu rahasta ja bisneksestä, vaan ainoastaan taiteesta.
Oli huumaavaa vaan katsella tanssijan työtä rauhallisen pianomusiikin soidessa. Vaikka itse sanonkin, mun asu toimi ihan loistavasti tanssin ja tuulikoneen kanssa. Hyvältä näytti. Viimeistä ottoa kuvatessa mua alkoi kuitenkin painaa edellisyön muotinäytös, ja kävin äänitarkkaamon lattialle pitkälleni. Hetkeksi nukahdin.
Nyt syvennyn Espanjan myöhäisrenessanssiin, sillä keskiviikkona pidän aiheesta esitelmän.
Arvatkaa muuten mitä...
kevät tuli tänne pohjoiseenkin, +8 astetta ja aurinko paistaa!
Tervetuloa tänne etelään huomenna on 15 plussaa
VastaaPoista