11 tammikuuta 2012

mini








(tän kuvan kuvaustyyli lainattu Elin Klingiltä)


Minimaalisella lookilla mentiin tänään(kin). Oon muutaman kuukauden ollut hirveän innostunut vähäeleisestä pukeutumisesta niin sanottujen perusvaatteiden avulla, mikä johtuu varmaan pitkälti opiskelemastani alasta (katsoin eilen erään tanskalaisen muotikoulun näytöksen, jossa jokainen näytöksen lopussa lavalle kumartamaan astunut suunnittelija oli pukeutunut mustaan). Yksinkertaisessa pukeutumisessa pienetkin yksityiskohdat, kuten joulupukilta saamieni polvisukkien rusetit tulevat kivasti esiin.

Kaikki naistenlehtien toitotukset "joka naisen peruspuvuston" kartuttamisesta ovat ihan ajattelemisen arvoisia. Vaikka ei pyrkisikään minimalistiseen kokonaisuuteen, on perusvaatteisiin helppo yhdistää mitä tahansa. Itse olen onnistunut haalimaan jo melko hyvän perusvaatekaapin. Onhan siellä kaikkea turhaa roinaakin, mutta sen runkona toimivat: 

2 valkoista kauluspaitaa, 
2 x mustat kapeat farkut, 
musta minihame, 
yksinkertainen pikkumusta, 
musta bleiseri, 
t-paita, valkoinen ja musta, 
musta neuletakki, 
mustat nilkkurit (ulos),
mustat avokkaat (sisälle ja kesällä)

Lisäksi omistan monta mustaa toppia ja monenmonet mustat sukkahousut ja legginssit (silti ne on aina pesussa?!). Hakusessa on vielä ainakin lisää hyviä t-paitoja ja hyvät siniset farkut, mielellään korkeavyötäröiset ja ei-kulutetut. Lisäksi haluaisin mustan, yksinkertaisen laukun kaupunki- ja iltakäyttöön, mielellään nahkaa. Laukkuun tulisi mahtua iso lompakko, puhelin, vesipullo ja niin edelleen. Omistan vain naurettavan pieniä mustia laukkuja, joihin mahtuu kolme korttia ja kännykkä. Huulipuna just ja just. 

Nyt tulee tunnustus, josta tiedän ainakin yhden ystäväni kokevan itsensä suorastaan petetyksi: 

minulla ei ole enää kovin usein vaatekriisejä.

No niin, siinä se tuli. Kakaistu ulos. Lievennän kuitenkin asiaa sanomalla, että hiuskriisit ovat nykyään se mun juttu. Kattokaa nyt tota niskaponnaria, hihihihhihiii.

Asiasta toiseen. Kävin tänään ensimmäistä kertaa tiedekuntamme evakkotiloissa sisällä. Tilat vaikuttivat ihan mukavilta, mutta oon silti ihan raunioina tuon muuton takia. En sen takia, minne muutettiin, vaan sen, mistä muutettiin. Että heippa vaan kaikki kaverit muista tiedekunnista. Nähdään joskus kahden vuoden päästä.. Tutkimusretkestä lisää myöhemmin. Ehkä jopa yritän sanoa jotain positiivista aiheesta! Pitää vain miettiä yön yli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti