Matkatarinakollaasi

Paluu arkeen.

Aikamoista vipinää ollut viimiset pari viikkoa. Jälkimmäinen matka suuntautui Vaasan ja Kokkolan kautta Rovaniemelle, josta taas takaisin Vaasan kautta kotiin.

Lauantaina olin polttarikuskina, mikä oli ihan huippua! Vähän olin kipeenä, mut hauska ja rentouttava ohjelma piti mielen hilpeenä. Kuvia en ottanut, tai siis otin, mutta en omalla kameralla, eikä siellä mitään kaikkien katseltavaksi oliskaan. Ohjelmassa oli mm. jalkapalloa, seksiväline-esittelyä, perinteistä morsiussaunaa ja paljussa lillumista. Lisäksi saimme aivan mahtavan maalaisaamiaisen! Vaikka seuraavat kaksi aamiaistani olivatkin hotelliaamupaloja, eivät ne olleet mitään verrattuna siihen. Suosittelen: Pitkä tupa.

Pitkän junamatkan jälkeen saavuin Rovaniemen rautatieasemalle, jossa suunnistin suoraan taksitolpalle. Tolpalla eräs nuorehko mies kysyi, onko kukaan menossa siihen hotelliin, johon mä olin menossa. Lopulta saatiin kimppakyytiin vielä kolmas henkilö, joka oli menossa samaan suuntaan. Samainen mies meni mun edellä hotellin respaan, ja kysy multa, oonko menossa pääsykokeisiin, ku on piirustusvälineitä täynnä oleva kassi. Ja samassa sovittiin aamiaistreffit, jotta mentäis taas samalla taksilla yliopistolle. Ai että kun kätevää. Sain kuitenkin (onneksi) syödä aamiaiseni ihan rauhassa, ja nähtiin vasta aulassa.

Hotellihuoneestani voisin sen verran mainita, että en mielestäni oo klikannut mitään erikoisuusnappeja huonetta varatessani, mutta jostain syystä sain Superior-huoneen. Se oli kulmahuoneisto, melko iso yhdelle hengelle, ja ihan kaikki hammasmukeja myöten oli katettu pariskunnalle! En mä silti lähe valittaa, ku en mitään ylimäärästä joutunut maksamaan (satuin kuulemaan sen taksimiehen huoneen hinnan vahingossa, ja ihan sama oli ku mulla). Joo, katoin nyt jälkikäteen, että ko. hotellissa on vain 5 yhden hengen huonetta, ja noin pääsykokeiden aikaan ne on varmasti ollu täynnä.

Tossa näkyy vähän mun iltapalaa, viinirypäleitä, jogurttia ja rieskaa, nammmm. Ja Helsingin reissun tapaan mun dieettini hieman kärsi tuolla matkalla. 

Otin aika rennosti. Tollanen luksuselämä on kyllä siistiä välillä, mut ei sitä kauaa kestä. Ku tulin ekana pääsykoepäivänä takas hotellille, oli jo sänky pedattu, uus cappuccinomuki tuotu likasen tilalle, ja vessassa tuoksui pesuaine. Vähän liian helppoa. Vähemmästäki ihmine laiskistuu.

Ai että mul oli kivaa yksinäni.

Toi peili on sellane suurentava, mut ei se jotenki näy tossa.

Maanantaina oli ensimmäinen pääsykoepäivä. Ilmoittautuessa piti palauttaa kolmesivuinen portfolio, jossa tuli olla "kolme itsellesi merkityksellistä asiaa vaatetussuunnittelusta". Ja koko piti olla A4.

Oli siel vähä tekstiiki, mut en niitä kehtaa esitellä. :)

Mulla oli haastattelu onneks ekan päivän ekalla puoliskolla, ni se oli ohi nopeasti ja kivuttomasti. Yhdessä kysymyksessä jäädyin, mut muuten meni tosi hyvin. Ulkoisesti yritin tehdä vaikutuksen tällä asulla:

Hotellihuoneessa oli ihan täydellinen itselaukaisupaikka eteisessä.

Pääsykokeiden ensimmäisenä tehtävänä oli piirtää matkatarinakollaasi havainnoistaan matkalla pääsykokeisiin. Väreillä piti viestiä tunnelmaa. Mä jätin polttariosuuden ja muut välietapit suosiolla pois, ja piirsin itse matkantekoa. Tein viiden kuvan kollaasin, joissa tunnelma muuttui kuva kuvalta kirkkaammaksi. Ekassa kuvassa lensi lintu tuulilasiin, ja se oli tietysti synkkää ja ikävää. Viimisessä kuvassa on kolme iloista tyyppiä taksin ympärillä, aurinko paistaa ja kaikki on ihanaa.

Siitä, että tehtävä oli numeroitu 1a-tehtäväksi, voi päätellä, että seuraava tehtävä liittyy ensimmäiseen. Nojuu, piti tehdä annetuista materiaaleista (valkoinen, vahva kangaspala, rautalankaa, valkoisia kengännauhoja) kaulus sen matkatarinakollaasin pohjalta. Kaulukseen piti liittyä myös musiikin kuuntelu. Mä olin ihan fiiliksissä tehtävästä, ja sain heti omasta mielestäni hyvän idean. Ideoita sinänsä satoi päähän vaikka millä mitalla, mutta tuo musiikin kuuntelun ja matkatarinakollaasin yhdistäminen ratkaisi asian. Tehtävässä piti myös tehdä A3-kokoinen piirustus henkilöstä kaulus päällään. Mä tein piirustuksen kokonaan lyijykynällä, mikä on mulle luontaista, mut fiksatiivin puuttuminen vähän huolettaa. Toivottavasti piirustus ei oo ihan levinny.. Ja kaulus oli vielä märkä vesiväristä, ku palautin sen daidadaii.

Matkalla yliopistolta hotellille pysähdyin vähän lintutorniin katselemaan maisemia. Olin niin hyvillä fiiliksillä ekan päivän jälkeen. Voi että, kun vois aina olla sellanen fiilis. Nyt se on jo muuttunut hirvittäväksi pakokauhuksi, ja joka toinen sekunti ajattelen, että pääsen varmasti sisään, ja joka toinen, etten varmasti pääse. Ihan hirvee olo. Tiedän, että annoin kaikkeni, mut ahdistavaa, et asia ei oo enää mun käsissä.

Pienen välikuoleman jälkeen kävin vähän ostoksilla..

Kicksissä oli tarjous 3 Mavalan kynsilakkaa kahden hinnalla. Ostin kaks tosi kesäistä sävyä, oranssi ja tuollanen jännä punanen sekä vähän synkemmän, mut silti niin kivan harmaan kynsilakan. Mul oli myös kynsilakanpoistoaine loppu, joten ostin tuollaista "ympäristöystävällistä" ainetta. Oranssissa paketissa on eräs lahja, jota valotan vasta kun lahjan saaja on paketin avannut. ;)
Sit löytyi tuollaiset ihanat lakkakorvikset (lakka on mun lempimarja!). Ollakseen suomalaista käsityötä, ne oli aika edulliset.
Vielä tarkennus:

Sit kävin legendaarisessa Kauppayhtiössä banaanismoothiella.

Pääsykokeiden toisena päivänä meillä oli kirjallinen tehtävä, joka oli sama kuin viime vuonna!!! :D Pari aineistoa oli muuttunut, mutta täysin sama kysymys ja johdanto. Meinasin ääneen alkaa nauraa, mut en sit kehdannu.

Tällaset aamuposeeraukset tiistaina:

Samaa mukavaa settiä kuin Helsingissä. Noilla myös matkustin.

Tuona aamuna mulla ei ollut taksikaveria, ja reippaana tyttönä kävelin yliopistolle. Saatte ihan arvata alkoiko puolessa välissä matkaa sataa kaatamalla.

Otin yliopistolla vähän kuvia.

Siel oli joku näyttely. Törkeästi laitan ilman teostietoja.

Että sellanen megapostaus. En ees muista mitä kaikkea täällä on, sillä alotin eilen illalla ja lopetan vasta nyt puolen päivän jälkeen. Huh.

Aah, ihanaa, vielä loppuviikko lomaa. Mä meen nyt lakkaamaan varpaankynsiä ja lukemaan Charlaine Harrisin Veren voimaa (True Blood-sarja perustuu tähän). 

Aurinkoista päivänjatkoa!