Heräsin jo kahdeksalta, ja ryhdyin toteuttamaan eilen suunniteltua aamuohjelmaani.
Laitoin uutuuttaan kiiltävän pyöräilykypärän päähäni, ja hain polkupyörän kellarista avaten ensin uuden, itse asiassa elämäni ensimmäisen pyörälukon.
Tähän väliin on hyvä selventää, että en oo ajanut kahteen vuoteen fillarilla. Enkä oo ajanut kaupungin keskustassa kuin ehkä kerran elämässäni. Ja hyvin vähän oon polkenut muutenkin, ku tuli asuttua kakskyt vuotta paikassa, jossa välimatkat on max. 2 kilometriä, ja ihmisten ilmoille puolestaan 30. Ja kaiken lisäksi vihaan pyöräilemistä. Vaikkakin joskus kymmenen vuotta sitten tuli erään ystäväni kanssa tehtyä eväsretkiä pyörillä.
Tuleva koulumatkani on kuitenkin melkein kolme kilometriä, joten päätin, että pyöräily on aloitettava. Tänään harjoittelin polkemalla aamutuimaan toiselle puolelle kaupunkia kierrätyskeskukselle.
Matka meni ihan hyvin. En kolaroinut, enkä kaatunut. En vieläkään osaa lähteä liikkeelle kuin yhdellä tavalla, joka on melko hidas. Kerran jouduin kääntymään väärään suuntaan, kun en uskaltanut ohittaa lapsiperhettä. Lapsethan olis voinu hypätä alle, ja mitä sitten voi tehdä?
Sivutielle kääntyminen oli kuitenkin onnenkantamoinen, sillä niin löysin yhden kirppiksen, jota oon etsinyt. Kyseinen kirppis ei ollut vielä auki, joten käväisin ensin Kontissa ja jostain syystä maalikaupassa puhumassa puuta heinää.
Paluumatkalla, jolla osasin jo pyöräillä melko hyvin, menin etsimälleni ja löytämälleni kirppikselle. Voi että mulla kävi niin hyvä flaksi siellä! Asuntoni yks tietty kohta suorastaan huutaa pyöreää ruokapöytää, ja vihdoin sellaisen löysin.Vieläpä täydellisen. Vanhan ja vähän kuluneen, mutta ehjän. Vaivaisella viidellä! eurolla. Tuskailin jo mielessäni, miten saan sen kuskattua kotiin asti. Eipä tarvi tuskailla. Kotiinkuljetuskin vain 5 euroa!
Olin niin onnellinen, että ostin vielä pullapussin.
Iltapäivällä kävin vahingossa markkinoilla tai vastaavilla kojuröykkiöillä, jotka tulla tupsahtivat nenäni eteen. Ostin marjoja ja kaksi ekosaippuaa.
Myöhemmin kudoin.
Kudoin jopa kahvilassa, ku en halunnut vaan pyöritellä päätäni ja näyttää yksinäiseltä. Mut mikäköhän kutimien vaikutus oli vaikutelmaan, hmmmm...
Tosta tulee sellanen reikäneule, jonka esikuvia ovat mm. :
Kaks sekuntia jouduin miettimään, et mikäs helvetti toi otsikko on (kirjottelin tätä postausta pari tuntia pikkuhiljaa), mut siis joo, myönnetään, söin pienen Ben&Jerry's-jäätelön, ja se kuvasti mielestäni tätä makoisaa, mut vähän epäsosiaalista iltaani.
Jos en ihan palturia puhu, söin elämäni ensimmäistä kertaa Ben&Jerry'siä. Itse asiassa tein tänään aika monta asiaa elämäni ensimmäistä kertaa. Avasin pyörälukon. Ostin pöydän. Söin feta-oliivi-sienitoastin.
Hyvää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti